Pöllöt, nuo metsiemme öiset saalistajat!

Kuvat ja teksti: Mikko Oivukka

Pöllöjen näkeminen ja kuvaaminen herättää kaikesta eniten kiinnostusta myös Kuusamossa. Enkä yhtään ihmettele, onhan pöllöissä jotain mystistä, jotain ainutlaatuista mitä muissa lintulajeissa ei ole. Pöllöt liikkuvat enimmäkseen yöaikaan ja lähes äänettömästi, joka tekee niiden havaitsemisesta haastavaa. 

Kuusamossa elää 7 eri pöllölajia

Suomessa elää 9 eri pöllölajia, joista Kuusamossa tavataan lehtopöllöä ja tunturipöllöä lukuunottamatta kaikkia lajeja. Suurin osa pöllöistä on vaelluslintuja, joka tarkoittaa sitä, että ne vaeltavat ruuan perässä aina sille alueelle, jossa ruokaa on helpoiten saataville. Meidän pöllöistämme pienin varpuspöllö sekä suurin huuhkaja ovat enemmän reviirillään eläviä paikkalintuja, mutta samalla ne ovat myös Kuusamossa melko harvalukuisia. Suopöllö on pöllöistämme ainut selkeä muuttolintu, joka muuttaa aina talveksi Keski-Eurooppaan ja palaa sieltä takaisin toukokuun alussa pesimään Kuusamoon. Sarvipöllö ja viirupöllö ovat myös melko harvalukuisia, mutta kuitenkin vuosittaisia pesijöitä.

Hiiripöllökannat ovat hyvin sidonnaisia myyräkantoihin. Kuvattu ruokinnan yhteydessä Kuusamossa keväällä 2024.

Kuusamon tavallisimmat pöllölajit

Tavallisimmat Kuusamon pöllöt ovat suopöllö, helmipöllö, hiiripöllö ja lapinpöllö. Vaikka niitä vuosittain pesiikin Kuusamossa, niin kannat vaihtelevat hurjasti myyrätilanteen mukaan. Parhaimpana vuotena lapinpöllön pesiä on tullut vastaan lähemmäs 10 yhden kesän aikana, kun taas jonain toisena vuotena maksimissaan 1-2. Hiiripöllöjen kannat myös vaihtelevat hurjasti, Huippuvuotena löysimme myös kymmenkunta pesää, kun taas joinain vuosina ei olla löydetty ollenkaan. Suo- ja helmipöllöjä pesii vuosittain useita pareja, mutta niidenkin kannat vaihtelevat myyrätilanteen mukaan. 

Helmipöllö pesii yleensä telkänpöntössä tai palokärjen vanhassa pesässä eli luonnonkolossa, kuten tässä kuvassa. Kuvattu löydön yhteydessä.

Suopöllö rakentaa pesänsä maahan ja on siksi hyvin vaikea löytää, joten vaikka niitä pesii Kuusamossa paljon, niin itse poikastuotto on vähän mysteerin peitossa. Helmipöllö rakentaa pesänsä usein pönttöön, mutta myös palokärjen vanhoihin pesäkoloihin. Helmipöllö saa poikasia useimmiten sellaiset 3-6 kappaletta. Hiiripöllö taasen tekee pesänsä myös koloon, mutta useimmiten hakkuulla tai suolla olevaan pökkelöön. Hiiripöllön poikasmäärät minun kokemuksen mukaan vaihtelevat 2-6 välillä. Lapinpöllö taas pesii risupesään, usein vanhaan kanahaukan pesään korkealle puun latvustoon. Lapinpöllö poikasmäärät ovat usein 2-3, mutta hyvänä myyrävuonna voi nousta myös neljään. 

Lapinpöllö saa yleensä 2-3 poikasta, mutta tänä vuonna oli poikkeuksellisen hyvä myyrä vuosi ja se vaikutti myös poikastuottoon. Kaikki neljä selviytyivät ja lähtivät pesästä saman päivän aikana. Kuvattu piilokojusta riittävän etäisyyden päästä.

Lopputalven haastavat saalistuskelit

Helpoiten pöllöt tulevat näkyville kevättalvella, jolloin meillä Kuusamossa on vielä kymmeniä senttejä lunta ja aurinko alkaa lämmittåä lumen pintaa ja sen jälkeen iskee taas kova pakkanen. Se kovettaa lumen pinnan ja näin vaikeuttaa sekä myyrien liikkumista sekä pöllöjen saalistamista. Sitten jos vielä sataa välillä uutta lunta ja sama toistuu, niin pintaan kertyy useita kerroksia joiden läpi pöllön on vaikea päästä. Silloin on suuri riski, että pöllöt nälkiintyy ja tulevat lähelle ihmisiä talojen pihoihin. Keväällä 2024 meillä on ollut täysin poikkeuksellinen vuosi. Kymmenet lapinpöllöt ovat vaeltaneet pihoihin ja tien varsille, joissa niitä on ollut helppo havaita. Myös viirupöllöjä ja hiiripöllöjä on ollut muutamia vastaavanlaisessa tilanteessa. Muutamia lapinpöllöjå on myös löydetty kuolleena sekä ainakin yksi viirupöllö otettiin hoitoon. 

Vuonna 2024 oli poikkeuksellinen pöllökevät, jolloin kymmenet lapinpöllöt sekä muutamat viirupöllöt ja hiiripöllöt hakeutuivat etsimään ruokaa ihmisten ilmoilta. Ruokimme tätä talon pihaan hakeutunutta viirupöllöä muutaman viikon ja saimme pelastettua melko varmalta kuolemalta ja lopulta se vahvistui niin, että jatkoi elämäänsä omatoimisesti.

Eettisen pöllöjen katselun ja kuvaamisen ABC

Suomen Luonnonvalokuvaajien eettisen toimikunnan jäsenenä olen sitoutunut toimimaan lintujen hyvinvoinnin edistäjänä ja pöllöjen kuvaamisessa keskustelua käydään kaikkein eniten. Parin vuoden takaa monet muistavat tunturipöllöepisodin Muuramesta ja tältä talvelta lapinpöllön Helsingistä. Ymmärrän hyvin, että molempien pöllöjen kuvaaminen kiinnostaa ja siksi paikalle usein kerääntyykin iso määrä ihmisiä, joka saattaa muodostua ongelmaksi. Tylsintä koko tilanteessa on harrastajakunnan jakautuminen kahteen leiriin, jossa syyttely- ja puolustuspuheenvuorot vievät keskustelun ihan väärille urillle, jossa pöllön hyvinvointi unohtuu kokonaan. 

Mitään yhtä ja oikeaa tapaa pöllöjen kuvaamiseen ei ole, mutta jokaisen pitäisi keskittyä kuitenkin omaan tekemiseen. Kannattaa miettiä miten oma käytäytyminen vaikuttaa pöllön elämään ja minimoida häiriöt. Näin voi hyvillä mielen olla siitä, että oma saatu kuva ei ole vaikuttanut pöllön elämään häiritsevästi.

Kesällä 2023 sain tiedon pesivästä sarvipöllöstä kaverin pihapiirissä, joka oli ensimmäinen varmistettu sarvipöllön pesintä omalla kohdallani Kuusamossa. Tämä sarvipöllö sai ainakin 4 poikasta lentokykyiseksi.