Hannu Hautalan vinkit luontokuvaajalle:

Luontokuvaajalegenda Hannu Hautala on asunut Kuusamossa 40 vuotta, ja valokuvannut seudulla viisi vuosikymmentä. Ainoa, mitä hän katuu, on ettei muuttanut Kuusamoon jo aikaisemmin.

  • Kuusamon luonto tarjoaa edelleen löydettävää. Onneksi uusia, taitavia kuvaajia on muuttanut alueelle. Vierailijoille on tarjolla mahtavia mahdollisuuksia lintujen ja luonnon kuvaamiseen paikallisten oppaiden johdolla tai itsenäisesti kulkien.

Hannu Hautalan kuvauspaikat, TOP 5

Hautala on löytänyt kameransa kanssa moneen suosittuun kuvaus- ja retkeilykohteeseen ennen kuin niiden suosio saavutti nykyiset mittansa. 80-luvulla hän hiihti tai kelkkaili Riisitunturin tykkypuiden luo sekä Oulangan ja Korouoman kanjoneihin ja opetteli ikuistamaan niiden ainutlaatuiset maisemat ja lajit.

  1. Oulankajoki

”Joki kulkee vaihtelevassa, jääkauden muovaamassa rotkossa, joka toimii hienona taustana kuville. Jokivartta seurailee tie. Oulankajoen Kiutakönkäälle muodostuu hienoja jäälauttoja marraskuussa, ja huikeita tulvia alkukesällä. Lajeista täällä voi kuvata koskikaroja ja koskeloita. Koskikarat ovat tottuneet ihmiseen, koska alueella on paljon retkeilijöitä. Se helpottaa kuvaajan työskentelyä.”

  1. Korouoman rotkokanjoni Posiolla

”Koroumassa voi kuvata maisemakuvia, joissa taustana ovat Suomen suurimmat jäätiköt. Kanjoni on kesällä ainutlaatuisen hieno, korkeuserot salpaavat hengen. Talvella, kun aurinko paistaa kirkkaasti, länsipuolen jyrkänne jää siniseen varjoon. Itäpuolelta kuvatessa valkeat hanget hohtavat, ja linnut uoman reunalla näkyvät hienosti taustaa vasten. Olen kuvannut täällä myös upeita lumipyryjä tummaa, sinistä taustaa vasten. Talviluonto suo hyvin paljon mahdollisuuksia Korouomassa.”

  1. Riisitunturi

”Jokainen itseään kunnioittava valokuvaaja käy nykyään ikuistamassa Riisitunturin komeat tykkypuut. Tunturi pysäyttää idän Vienanmereltä tulevat kosteat sumut, siksi tykkyä kerääntyy tänne paljon. Sumu jäätyy kiteiksi lumen päälle. Helmikuussa tykyt ovat komeimmillaan. Täällä saa myös uskomattoman hienoja revontulikuvia. Minulle Riisitunturilla kuvaaminen soi aina yllätyksiä: kevään sääilmiöt äkillisine lumipyryineen tai sumuineen tarjosivat aina uutta ikuistettavaa.”

  1. Oulangan kotkakojut

”Oulangan kansallispuiston vieressä pesii kotkapari säännöllisesti. Ne ovat vuosien varrella tottuneet kuvaajiin, joten kotkakuvan saa lähes takuuvarmasti. Täällä käy myös harvinainen palokärki, sekä monelle tuttu kuukkeli. Oulangassa on monta kojua, joihin mahtuu yhteensä 15 henkeä. Kojut itsessäänkin ovat elämys kuvaajalle. Varsinkin ulkomaiset vieraat kannattaa tuoda tänne.”

  1. Antinperä Rukan itäpuolella

”Antinperä on soidensuojelualue, jolle laskevan puron suulla olen kuvannut paljon. Täällä on myös lintutorni, jossa kyyristelemällä olen saanut hienoja lentokuvia joutsenista, hanhista, kurjista ja muista vesilinnuista. Kesäyön tunnelman saa täällä taltioitua upeasti, kun linnut hakeutuvat isommalle vesialueelle suolla. Talvella paikalle pääsee hiihtämällä.”

2. Hannu Hautala: TOP 5 lintulajit

Eri lintulajit tuovat Hautalan mieleen muistoja uran alkuajoilta, kun kuvattavat oli ensin löydettävä, ja sitten opeteltava ikuistamaan. Lintujen käyttäytymistä opiskelemalla hän on oppinut, milloin ja missä linnut näyttäytyvät parhaimmillaan. ”Olympiavoitokseen” Hautala nimeää maakotkan parittelun ikuistamisen ensimmäisenä maailmassa.

  1. Uivelo on mystinen henkilintuni ja mielestäni kaunein Suomen vesilinnuista. Se on Kuusamon erikoislaji. Kaunis, valkoinen vesilintu on arka ja säikkyy kuvaajaa jo kaukaa. Kojusta sen voi päästä ikuistamaan toukokuussa. Naaraan muniessa uros tulee odottelemaan läheiselle sulapaikalle, josta sen voi päästä kuvaamaan aamulla.”
  1. Laulujoutsen oli 80-luvulla hankala löytää. Erämaalammissa silloin pesineet joutsenet tottuivat kyllä kuvaajan läsnäoloon, kun niitä ei lähestynyt suoraan, ja kääntyi poispäin niiden käydessä levottomaksi. Paras aika kuvata joutsenia on huhtikuussa, kun valkoiset linnut lentävät sinistä taivasta vasten. Alla on silloin vielä hanki, joka heijastaa valoa joutsenten siipiin saaden ne hohtamaan ihmeellisesti! Huhtikuussa kuvaaja voi vielä hiihdellä pesäpaikoille ja saada hienoja lentokuvia.”
  1. Palokärki on metsän aristokraattisin lintu. Olen rakastunut niiden sympaattiseen, reipasääniseen ja veikeään olemukseen. Kuvasin niitä paljon Korouomalla, jossa ne oppivat käymään ruokinnallani. Niitä vierailee myös Oulangan kotkakojuilla. Jos kuulet metsässä palokärjen ”ruokutuksen” kohtuuetäisyydeltä, ota vaikka puukkosi ja koputa sen hamaralla keloon niin kuin tikka. Reviirilintuna palokärki tulee lähemmäs, jos maltat odottaa hiljaa.”
  1. Kuukkeli on perso ruualle, mutta muuten niissä onkin suuria persoonallisuuseroja. Yleisesti kuukkeli tunnetaan uteliaana ja helposti lähestyttävänä lintuna, mutta erämaassa voi joutua piiloutumaan, että pääsee tarpeeksi lähelle. Kuusamossa hyvä kuukkelinbongauspaikka on parkkipaikka Konttaisella Valtavaaran kupeessa. Siellä on korkean sijainnin ansioista myös hyvä valo. Varaa taskuun vaikkapa rusinoita houkuttelemaan näitä herkkusuita!”
  2. Maakotkan kuvasin ensimmäisen kerran Perhossa, jossa pesi aikanaan Suomen eteläisin pari. Legendaarisin kuvani on maakotkan parittelu, jonka onnistuin tallentamaan ensimmäisenä maailmassa vuonna 1972. Sitä ennen ei tiedetty, missä kotkien parittelu tapahtuu. Kuusamossa Oulangan Juhtivaara on huippupaikka kotkien ikuistamiseen. Kotka on arka lintu, sen liikkuminen sekä pesintä- ja ruokailupaikat pitää tuntea, jos kuvan haluaa. Piiloutuminen on ehdotonta. Oulangassa linnut tulevat kuvauskojuille oikeastaan päivittäin.”

3. Hannu Hautalan kirjat, TOP 3

Hautala on kirjoittanut yli 60 kirjaa. Näistä kärkeen kirjailijan omassa mielessä nousee kolme luontoa aikoinaan uudella tavalla lukijalle avannutta teosta. Hautala kannustaa kaikkia kuvausta harrastavia kirjan tekemiseen: se antaa ryhtiä ja kiinnostusta kuvaamiseen.

Tutustu ainakin näihin:

  1. Kuukkelin maa – Luontokuvaajan vuosi Kuusamossa ( Weilin + Göös, 1984)

”Kuvasin kirjaa valtavan innostuksen vallassa yötä päivää, kesät talvet, etsien uusia paikkoja Kuusamossa. Kirja oli ensimmäinen suomalaisesta luonnosta kertova, kuviin painottuva teos. Se julkaistiin myös ranskaksi, saksaksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tuloilla saatoin viimein ostaa kameran, joka tuntemillani huippukuvaajilla oli. Eräs lukija kirjoitti minulle selanneensa kirjaa pitkän ulkomaanreissun jälkeen, koska se on niin hieno kuvaus Suomen luonnosta. Se kosketti, kirja oli selvästi tavoittanut lukijansa.”

  1. Taigametsän talvi (Otava, 1990)

Kuusamon talvessa kuvattu teos on toiseksi myydyin kirjani. Kustantajan kanssa piti käydä kamppailu: silloin luontoa kuvaavissa kirjoissa oli harvoin oli talvikuvaa, varsinkaan kannessa! Kirja kuvaa Suomen ankaraa talvea. Kuvat ovat Riisitunturilta, Korouomalta ja Oulankajoen varrelta.”

  1. Kesäyö (Otava, 1992)

”Kirjaa tehdessäni tuli tv:stä Jatkoaika-niminen ohjelma. Lähdin sen loputtua metsään kuvaamaan, yötä vasten. Silloin oli enemmän tyyniä kesäöitä kuin nykyään, säät ja luonto ovat muuttuneet. Sain kuvattua maagisia, tyyniä vedenpintoja. Joskus olin kotona puoliltaöin, joskus aamukuudelta.”